ARTIKKELIT
OMA TYÖNKUVA EPÄSELVÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE
[Jani Rämö 26.5.2005]
Satakunnan Ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen
mukaan vain 30 prosenttia toisen asteen koulutuksessa olevista tietää
hyvin millaisiin työtehtäviin valmistuu. Yli kahdelle
sadalle toisen asteen opiskelijalle tehty kysely osoittaa, että
opinto-ohjauksessa ja ohjaukseen annetuissa resursseissa on selvästi
parantamisen varaa. Tutkimukseen osallistuneista noin 50 opiskeli
lukiossa ja loput ammattiopistossa. Lukiolaisten ei voida olettaa
tietävän tulevaa ammattiaan, mutta jos ammattiopistoissakin
yli puolet tietää vain jonkin verran tulevasta työnkuvastaan,
on jotain selvästi vialla.
Kuinka hyvin on selvillä siitä,
millaisiin työtehtäviin oma koulutus valmistaa?
Tulevien työnimikkeiden suhteen
tilanne on vielä heikompi. Vain neljänneksellä oli
riittävästi tietoa ammattinimikkeistä, joilla tulevaisuudessa
työskentelee. Toisaalta myös opinto-ohjaajat ovat tiedostaneet
ongelman.
- Ammattinimikkeet muuttuvat koko ajan. Koulutus- ja opetusalat
heilahtelevat, lisäksi otetaan käyttöön uusia
nimikkeitä. Nämä muutokset tulevat Opetushallituksesta
valtakunnallisten perusteiden mukaan, joten opinto-ohjaajien on
niitä noudatettava, kertoo Vantaan ammatillisen koulutuskeskuksen
opinto-ohjaaja Kaarlo Lukkarila.

Miten paljon on tietoa, millaisilla ammattinimikkeillä
tulee työskentelemään?
Ammatinvalinnan vaikeus
Oikeaa ammatinvalintapäätöstä
ei ole helppo tehdä. Tutkimuksen mukaan vanhempien ja kavereiden
mielipide vaikuttaa valintoihin vähiten. Samalla tutkimus kuitenkin
osoittaa, että tutut ovat yksi pääasiallisista tietolähteistä
ammatinvalinnan yhteydessä. Johtuen luultavasti opinto-ohjauksen
resurssien vähyydestä jo peruskoulutasolla, opinto-ohjausta
ei nähdä omaan päätökseen vaikuttavana
tekijänä.
- Yläasteiässä kaveripiirillä on vielä
suuri vaikutus. Esimerkiksi johonkin tiettyyn kouluun hakemisesta
saattaa tulla jopa buumi. Opinto-ohjaaja voi vain antaa asioista
tietoa, viimeinen päätös on aina oppilaan, kertoo
Oulun Rajakylän yläasteen opo Anneli Pietilä.
Pääasiallinen tieto ammatinvalinnasta kulkeutuu nuorille nykyään internetin kautta. Vanhat paperiesitteet ovat siis jääneet jalkoihin. Internetiä pidetään myös selvästi miellyttävimpänä tapana tiedonhankintaan. Suurimpana vaikuttajana valintapäätökseen nähdään ennen kaikkea oma halu kouluttautua tiettyyn ammattiin, sekä alan työllisyystilanne.
Ratkaisu opinto-ohjauksen arvon nostamiseen on teorian
tasolla selvä - lisäresurssit. Valitettavasti asia ei
ole näin yksinkertainen. Lukkarilan mukaan jokin ratkaisu
pitäisi kuitenkin löytää:
- Ohjattavien oppilaiden ja kurssien määrissä on
valtavia eroja ja kirjavuutta. Tähän kun lisätään
resurssien vähyys, on selvää että jotain olisi
tehtävä. Näkisin kuitenkin opettajien jatkokoulutuksen
ensimmäisenä mahdollisena tienä onneen ja autuuteen.
