> Etusivulle

> Artikkeleihin

AMMATTIOPISTON KAUTTA YLIOPISTOON

[Markku Suoniemi 26.5.2005]

"Kun ihminen jotain tarpeeksi tahtoo, sen hän myös saa" sanoo Mikko Markkola Tampereen yliopistolta, kun häneltä kysytään ammattiopistosta valmistuneen mahdollisuuksia jatkaa yliopistoon. Luonnollinen reitti yliopistoon käy lukion kautta, mutta mahdollisuudet yliopistoon pääsystä ammattiopiston jälkeen ovat kuitenkin realistiset.

Konkreettisin haitta ylioppilaisiin verrattuna on, että ylioppilastutkinnolla voi saada lisäpisteitä valinnassa. Kaikki riippuu kuitenkin hakijasta itsestään; luettavaa on kaikilla saman verran. Ammattiopiston kautta hakevilla etenkin luku-urakan alkuvaihe vaatii paljon työtä. Lukion käyneet ovat tottuneempia lukemiseen ja lukutekniikkakin on heillä usein parempi.

Tampereen yliopiston tietojärjestelmävastaava Mikko Markkola kertoo ammattiopistosta yliopistoon lähtemisen syynä olevan usein ns. "myöhäinen herääminen".
- Peruskoulun jälkeen monia kiinnostaa mopon rassaaminen enemmän kuin jatkokoulutusvaihtoehtojen puntaroiminen. Tulevaisuutta ei välttämättä tule pohdittua vuotta paria pidemmälle. Haaveet akateemisesta tutkinnosta saattavat herätä vasta ammattiopiston puolella.

Ammattiopistosta yliopistoon jatkaneilla ei selkeää suosikkia tiedekunnista löydy. Täysin teoriapainotteiset opinnot, kuten lääketieteellinen, vetoavat vähiten. Kieliopinnotkaan eivät usein ammattiopistosta valmistuneille sovi, joskin sekin on vankalla kielitaidolla täysin mahdollista. Useat yliopistoon jatkaneet vaihtavat linjaa johtuen ammatti- ja yliopiston opintojen erilaisuudesta.

Peruskoulun oppilaan ohjausta Markkola kritisoi yliopistopainotteisuudesta:
- Opinto-ohjaajat ovat itse yliopistoihmisiä, joten heillä on omat reittinsä.

Yhdistelmäopinnot etuna

Porin tekniikkaopiston opinto-ohjaaja Vesa Munkki kokee ammattiopistosta suoraan yliopistoon hakemisen lähinnä teoreettisena mahdollisuutena.
- Monet hakevat ammattiopiston jälkeen aikuis- tai iltalukioon ja jatkavat sitä kautta mahdollisesti yliopistoon.
Muutenkin ammattiopistosta yliopistoon hakevat ovat useimmiten kaksois- tai kolmoistutkinnon suorittajia. Ammattiopistossa opiskelu poikkeaa niin paljon yliopisto-opiskelusta, että jonkinlainen tuntuma lukio-opetukseen on suotavaa.
- Yhdistelmäopiskelu vaatii paljon. Sen kunnialla suorittanut on usein kypsä hakemaan myös yliopistoon, Munkki pohtii.
Perustutkintoa suorittavat harvemmin pitävät yliopistoa realistisena vaihtoehtona.

Peruskoulun suoritettuaan monet eivät tiedä lähteäkö lukioon vai ammatilliseen koulutukseen. Useat heistä hakeutuvat lukioon ja uskovat asioiden selkiytyvän kolmen vuoden aikana. Tässä vaiheessa ammatillinen koulutus on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto, etenkin jos siihen sisällyttää lukio-opintoja. 3-4 vuoden jälkeen on ahkeralla opiskelijalla sekä ylioppilastutkinto että ammatti. Tältä pohjalta on hyvä lähteä hakemaan yliopistoon, sillä ammattitutkinto on hyvä turva, jos ei pääsykokeissa onnista.

Monet toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneet jatkavat ammattikorkeakouluun. Vireillä on hanke, jonka toteutuessa ammattikorkeakoulun käynyt voisi jatkokouluttaa itsensä maisteriksi nimikkeellä maisteri (AMK). Hankkeen tulevaisuus on vielä vaakalaudalla, mutta toteutuessaan se avaisi peruskoulunsa päättäneelle aivan uusia näkökulmia.