ARTIKKELIT
PÄIHDEHUOLLOSSA TEHDÄÄN TÖITÄ NIUKOISSA OLOSUHTEISSA
[Jani Rämö 10.6.2005]
Lääninhallitus teettää vuosittain peruspalveluiden
arvioinnin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.
Tänä vuonna kohteena olleet päihdepalvelut ja päihdehaittojen
ehkäisy eivät toimineet toivotulla tavalla. Päihdehoidon
määrä ja siihen saatu budjetti eivät ole viime
vuosina kasvaneet suhteessa tarpeeseen.
Arvioinnissa
paljastui, että joka neljännessä kunnassa päihdehuollon
määrärahat loppuvat jo alkusyksystä. Osassa
kunnista katkaisuhoitoa ei ole järjestetty lainkaan, eikä
varsinaista päihdetyöntekijää ole edes palkkalistoilla.
Päihdehuoltopalvelut haetaan siis muista kaupungeista, tai
potilaita hoidetaan suoraan terveyskeskuksissa.
- Tuntuu että päihdehuollon rahoitus resursoidaan aika
alakanttiin joka kunnassa. Tämä johtaa siihen, että
täytyy miettiä kuinka paljon potilaita pystytään
yleensä edes hoitamaan, ja lisäksi täytyy priorisoida
hoitoa sitä kipeimmin tarvitseville, kertoo Birgitta Mäkinen
Jyväskylän A-poliklinikalta.
Yksityistäminen on selvä linjaus, jota noudatetaan useiden
kuntien ja kaupunkien päihdehuollossa. Sekä Jyväskylän
A-poliklinikka että esimerkiksi Tampereella toimiva Myllyhoitokeskus
toimivat ostopalveluina. Myllyhoitokeskus tarjoaa reilut 20 hoitopaikkaa
päihdeongelmaisille ja yllättävää kyllä
vapaitakin paikkoja riittää. Vaikka Myllyhoitokeskus toimii
ostopalveluna, on käytännössä havaittu jo ongelmiakin.
- Päihdehuollon yksityistämisen ongelma on, että
pelkkä hinta ei voi toimia valintaperusteena. On huomioitava
myös laatu, kertoo Myllyhoitokeskuksen perhetyöntekijä
Heidi Härkönen.
Arvostuksen puute työntekijäpulan takana?
Jyväskylän A-poliklinikalla korvaushoidossa työskentelevä Mäkinen sanoo työntekijöistä olevan vähitellen pulaa. Vaikka sairaanhoitajia koulutetaan paljon, heistä valitettavan vähän suuntautuu psykiatrian ja päihdetyön ammattilaisiksi. Negatiivinen asenne ja arvostuksen puute alaa kohtaan ovat valtakunnallisia ongelmia, joille pitäisi tehdä jotain.
Opioidiriippuvaisia hoitava Mäkinen kertoo, että
A-poliklinikalla työskentelee kaksi korvaushoitajaa kymmentä
paikkaa kohden. Hoitoa tarvitsevia olisi luonnollisesti paljon enemmänkin,
mutta avoimia paikkoja on vain rajattu määrä. Vielä
vähän aikaa sitten työn teki yksi ihminen, joka ehti
vain jakaa lääkkeitä.
- Nykyään hoidossa on mukana omahoitajakeskustelut, tukiryhmät
sekä hoitokokoukset tietyin väliajoin. Lisäksi olemme
yrittäneet järjestää luentoja ja infoja, jotta
hommaan saataisiin lisää sisältöä ja suunnitelmallisuutta.
Täystyöllistettyjä tässä kyllä ollaan,
huokaisee Mäkinen.
Myllyhoitokeskuksessa sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden
työntekijäpulaa ei koeta uhkana. Vaikka lisätyövoimaa
koko ajan tarvitaankin, keskuksen nuoreen ja moniammatilliseen tiimin
palkataan lisävoimaa rauhallisesti. Tulevaisuuden uhkakuvat
ovat Härkösen mukaan muualla.
- Asioiden yleinen muuttuminen ja kulttuurin globalisoituminen ovat
suurin haasteemme. Ne koskevat samalla koko päihdehuoltoalaa.
Ongelmien lisääntyessä pitää erityyppisiin
ongelmiin tarjota sopivia hoitomalleja.
Lääninhallituksen tekemässä arvioinnissa todettiin myös, että kolmasosassa kuntia päihdehuollon määrärahoja ei ole korotettu 2000-luvun aikana. Varatut rahat eivät tällä hetkellä riitä kattamaan palvelutarvetta. Kuntia kehotetaan lisäämään ennaltaehkäisevää päihdetyötä sekä päihdepalveluja yhteistyössä muun muassa järjestöjen kanssa. Lisäksi päihdestrategiat tulisi laatia ja päivittää päihdehuollon laatusuositusten mukaisiksi.
Lähteet:
Sisäministeriö:
http://www.intermin.fi/julkaisu/192005
Sosiaali- ja terveysministeriö:
http://www.stm.fi/
ARTIKKELIT
