> Etusivulle

> Artikkeleihin

OPINTO-OHJAUSTA KOULUJEN ULKOPUOLELLA

[Jani Rämö 2.8.2005]

Opiskelijat pitävät opinto-ohjausta lähes itsestäänselvyytenä. Koulutusjärjestelmän ulkopuolisille näin ei kuitenkaan ole. Internet tarjoaa tarvittavat resurssit kouluihin hakemiseen, mutta tiedon löytäminen omin avuin saattaa olla hankalaa.
– Työvoimatoimistot ovat keskeisin paikka, josta opinto-ohjausta kannattaa lähteä hakemaan, kertoo Raimo Vuorinen Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Internetistä ja lehdistä voi jokainen luonnollisesti hakea omatoimisesti tietoa, mutta Vuorisen mukaan esimerkiksi kuntien järjestämät projektit ja työpajat tarjoavat tiedon lisäksi tehokasta ohjausta koulutukseen liittyvistä asioista.

Kuntien projekteista ajankohtaisin lienee koulutustorien perustaminen. Hankkeita on Suomessa meneillään yhteensä 46 kappaletta. Niiden avulla on tarkoitus tarjota koulutus- ja uraneuvontaa esimerkiksi työttömille, aikuisopiskelijoille, välivuotta pitäville ja työvoimakoulutuksessa käyville.  

Rovaniemen ja Kemin koulutustorien toimintaa suunnitellut Tuula Karabiberis kertoo, että koulutustorien pääasiallisena tarkoituksena on opinto- ja uraohjauksen tuominen ihmisten ulottuville.
– Meillä kuka tahansa voi astua ovesta sisään ja saada koulutusneuvontaa. Koulutustori tarjoaa kaikki tarvittavat oppaat, kaksi itsepalvelupäätettä sekä opastusta hakemiseen.

Koulutustori -projektin yhteydessä järjestetään myös pienempiä tapahtumia ympäri lääniä, ja sitä kautta toimintaa on tarkoitus levittää koko Pohjois-Suomeen. Karabiberis toivoo, että koulutustorit otettaisiin vakituiseksi osaksi työvoimatoimistojen toimintaa, sillä avun hakeminen toreilta on huomattavasti helpompaa kuin suoraan työvoimatoimistosta.

Internetistä tärkeimmät tiedot

Varsinaisen tiedon löytäminen koulutusasioissa on helppoa. Julkinen koulutustieto on Vuorisen mukaan tehokkaasti koottuna netissä eri tietokantoihin ja koulutuspalveluihin. Opetushallituksen ja Opetusministeriön ylläpitämien palveluiden ongelmana on kuitenkin hankala ammattikieli. Jos hakija tietää tarkalleen mitä haluaa, hän voi tutkimusten mukaan löytää tarvittavat tiedot eri tietokannoista. Ohjausta tarvitaan, kun ei olla aivan varmoja siitä, mitä ollaan hakemassa.
– Kun tarvitaan tietoa vaihtoehdoista ja perusteita omalle päätöksenteolle, on parempi kääntyä ohjaajan puoleen. Päätöksiä ohjaajat eivät kuitenkaan tee asiakkaan puolesta, vaan tarkoituksena avata tilannetta ja tuoda pöytään ratkaisuvaihtoehtoja.

Lisäksi Vuorinen painottaa, että apua on saatavana myös esimerkiksi uudesta Koulutuslinja -puhelinpalvelusta tai sähköpostilla työvoimatoimistoilta. Varsinaista ohjausta ollaan siis vähitellen sisällyttämässä muuten kattaviin verkkopalveluihin.

Haja-asutusalueet ovat suurin ongelmakohta koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevien opinnonohjauksessa. Siksi neuvojien on Vuorisen mukaan oltava tulevaisuudessa uranvalinta-, koulutus- ja työasioiden moniosaajia. Lisäksi koulujen opintosuunnitelmissa huomioidaan nykyään paremmin internet-palveluiden käyttötaidon tärkeys.
– Koululaisten pitää osata hyödyntää verkkopalveluita. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole vielä luoneet edellytyksiä tähän, joten tiedon saatavuus ei ole taattu, vaikka itse tieto onkin olemassa.