TYÖMINISTERI TARJA FILATOV 2005
[Tarja Filatov 2005 9.9.2005]
Eri alojen uuden työvoiman tarve riippuu keskeisesti kahdesta asiasta: työpaikkojen määrän kehityksestä sekä poistumisesta alalta eläkkeelle. Eri aloilla näiden kahden tekijän vaikutus on erilainen.
Tietoaloilla, joilla tuotetaan, työstetään tai muuten käsitellään ja välitetään tietoa ja tieto-osaamista, työpaikat lisääntyvät tulevaisuudessa. Näillä aloilla lisääntyvät vahvasti asiantuntijatehtävät. Viestintä, kirjastotoimi ja koulutus kokevat murrosta, joka avaa uusia työpaikkoja. Liike-elämän palvelut ovat lisääntyviä asiantuntijatehtäviä.
Palvelutyössä lisääntyvät väestön ikääntyessä vanhuspalvelut sekä terveydenhuollossa että sosiaalitoimen puolella. Elintason nousu lisää osaltaan erilaista palvelutyötä esimerkiksi virkistystoiminnassa, matkailun ja ravitsemistoiminnan piirissä.
Suorittavan työn määrä vähenee jatkossa, koska työ koneistuu entisestään ja saattaa osaksi siirtyä halvempien kustannusten maihin. Vaikka suorittavan työn työpaikkojen määrä vähenee, uutta työvoimaa tarvitaan, koska poistuma työelämästä on suurinta suorittavasta työstä. Siksi monissa suorittavan työn tehtävissä tarvitaan tulevaisuudessa kipeästi uutta työvoimaa. Rakennustoiminnan, puhtaanapidon ja kuljetuksen työt eivät ole siirrettävissä eivätkä myöskään kokonaan konein korvattavissa. Myös erikoistuneella teollisella valmistuksella säilyy jalansija Suomen kaltaisessa maassa.
Paradoksi on siinä, että aloilla, joissa työpaikat eniten lisääntyvät, on vaikea saada työpaikkaa, koska kaikki haluavat niille aloille. Taas aloilla, joissa työpaikat vähenevät, on vaikea saada tarpeellista työvoimaa, koska poistuma työelämästä on suurta eikä niille aloille hakeuduta tarvetta vastaavasti.
Uudet työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat aiempia pienempiä. Nuorten odotukset, toiveet ja arvot poikkeavat aiemmista ikäluokista. Työpaikoilla, jotka aikovat kohdata tämän ”työvoimasiirtymän” joustavasti ja pehmeästi, on syytä miettiä keinoja, joilla porrastaa ikääntyvien siirtymistä pois työmarkkinoilta. Työpaikat joutuvat ehkä myös luomaan houkutuksia tilalle tuleville nuoremmille. Voi olla, etteivät perinteiset houkutuskeinot, esimerkiksi pelkästään palkan suuruus päde, koska nuorten valinnanmahdollisuudet kasvavat koko ajan.
Yksi tapa saada nuoret kiinnostumaan vapaasta työpaikasta on se, että yrityksellä tai työyhteisöllä on valmiiksi hyvä maine. Työpaikka on siis houkutteleva ja siellä voidaan hyvin. Tämän maineen saavuttaminen vaatii monella työpaikalla suurta muutosta johtamisessa, työn organisoinnissa ja monissa työyhteisötasoisissa asioissa. Työelämän kehittämisessä on siis paljon työtä. Nuorten ideoille olisi tilausta siinä kehittämisessä!
Työministeriön keskeinen rooli on yhteistyössä opetuspuolen kanssa ennakoida työelämän kehityssuuntia, jotta koulutusta saataisiin suunnattua mahdollisimman oikealla tavalla. Koska rakennemuutokset ovat suuria ja usein vaikeasti kaikilta osin ennakoitavia, tähdätään riittävän monipuoliseen pohjakoulutukseen, jotta erikoistuminen ja tarvittaessa muuntokoulutus onnistuisivat.
Työhallinnon erityisenä roolina on vaikuttaa siihen, että ammatillisen osaamisen kehittäminen läpi elämän ja muut keinot edesauttavat parhaalla tavalla siirtymistä aloilta ja tehtävistä toisiin ja pysymistä mukana muutoksessa. Siinä on tärkeänä keinona työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kehittäminen.
Työvoimaviranomaiset ovat palvelutyössä. Asiakkaita ovat työnhakijat, työelämän ihmiset sekä yritykset ja julkisen ja kolmannen sektorin työnantajat. Esimerkiksi muutosturvalla helpotetaan irtisanotun ihmisen uuden työpaikan etsimistä. Koulutus on yksi muutosturvan keskeinen keino.
Nuorten työllisyystilanne on paranemaan päin. Kuitenkin jokaisen työttömän nuoren kohdalla työttömyys on sataprosenttista. Työvoimatoimisto auttaa nuoren tilannetta konkreettisesti nuorten yhteiskuntatakuulla. Nuorelle työttömälle järjestyy koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alusta. Lisäksi nuorta työtöntä voidaan ohjata yrittäjyyteen. Hallitus sopi budjettiriihessä siitä, että nuorten auttamiseen satsataan ensi vuonna lisää 25 miljoonaa euroa.
Tarja Filatov
Työministeri
ARTIKKELIT
