KEVÄÄN YHTEISHAUSSA HAKIJOIDEN MÄÄRÄ NOUSI JÄLLEEN
[Jani Rämö 27.6.2005]
Viime vuoteen verrattuna hakijoita oli kevään yhteishaussa 300 enemmän ja edellisvuoteen verrattuna jopa 2300 enemmän. Ensi syksynä alkavaa koulutusta koskeneessa haussa yli 50 000 hakijaa haki ammatilliseen koulutukseen ja heistä hyväksyttiin 39 500.
Vaikka hakijoita oli paljon, eivät kaikki paikat silti täyttyneet.
Vasta päättyneessä haussa ilman opiskelupaikkaa jääneet
täyttävät kesän aikana osan vapaista paikoista.
Syynä tyhjiin paikkoihin on tiettyjen alojen vetovoimaisuus
ylitse muiden. Toisille aloille opiskelijoita ei riitä, kun
toisille haetaan huomattavasti yli tarpeen.
- Tekniikan perusammatit kuten auto- ja kuljetustekniikka, LVI-
ja metallipuoli, rakennustekniikka ja talonrakennuspuoli tarvitsevat
kaikki lisää hakijoita, kertoo Opetushallituksen ammatillisen
koulutuksen linjan ennakointiyksikköä vetävä
Matti Kimari.
Toisaalta tekniikan alan tilanne ei ole aivan yksioikoinen. Kasvava
työpaikkojen siirtyminen halpojen kustannusten maihin, kuten
Kiinaan ja Balttiaan, saattaa vaikuttaa opiskelupaikkojen ja samalla
tarvittavien opiskelijoiden määrään. Kimari
sanoo, että tulevaa kehitystä peilataan nykyiseen tilanteeseen
ja jatkopäätökset paikkojen määrästä
tehdään vasta sitten.
- Perinteisillä aloilla työelämästä poistuma
on suuri, joten korvaavaa työvoimaa tarvitaan, mutta siirtymistä
johtuen tämänhetkisen kehittämissuunnitelman tavoitetta
on varmasti tarkistettava.
Sosiaali- ja terveysalalle tulossa ongelmia
Kokonaisuudessaan kevään yhteishaussa oli 73 000 avointa paikkaan. Lähes 13 000 hakijaa jäi vielätoistaiseksi ilman paikkaa. Vaikka ammatilliseen koulutukseen haettiinkin suhteessa enemmän, ei lukioon hakijoistakaan ole pulaa. Lukiokoulutukseen hakeneista reilusta 35 000 hakijasta vain reilu parituhatta jäi ilman paikkaa. Lukioon pyrkineitä oli tänä vuonna vain hieman vähemmän kuin keväällä 2004.
Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien nuorten keskuudessa perinteisesti
hyvin suosittu sosiaali- ja terveysala saattaa joutua tulevaisuudessa
ongelmiin. Alueelliset erot hakijamäärissä ovat alalla
suuria ja perustutkintotasoisiin koulutuksiin haetaan Kimarin mukaan
aivan liian vähän.
- Työelämän puolella ollaan huolestuneita siitä,
onko sosiaali- ja terveysala tarpeeksi kiinnostava. Hakijoita on
aina ollut reippaasti, mutta tarjonnan ja sitä kautta kiinnostuksen
lisäämiseen olisi kyllä tarvetta.
Siinä missä sosiaali- ja terveysalalla pelätään
hakijoiden pulaa, ovat toiset alat liiankin suosittuja. Kimarin
mukaan kaupan ja hallinnon peruskoulutus, viestintä- sekä
kulttuurialat ovat selvästi ylimitoitettuja. Tarvelaskelmien
valossa näillä aloilla pitäisi panostaa koulutuksen
tehostamiseen, eikä opiskelijoiden määrän kasvattamiseen.
Liian suuret aloittavien opiskelijoiden määrät kostautuvat
keskeytyksinä.
- Suomessa on lähdetty siitä, että koulutus yritetään
mitoittaa työelämän tarpeiden mukaan. Se mihin nuoret
haluaisivat opiskelemaan eniten, ei siis voi olla määräävä
tekijä.
